Lost in Jane Austen, Eksyin Jane Austenin maailmaan

Perjantai 25.2.2011

Minulla on hyllyssä lojunut kuukausikaupalla katsomatta dvd nimeltä Lost in Jane Austen – Jane Austenin maailmassa. Suomessa elokuvaa esitettiin kai nimellä Eksyin Jane Austenin maailmaan, teattereissa se meni vuonna 2009. Minulla sen katsominen sijoittui nyt viime torstai-iltaan 2011, viimeistä edelliseen hiihtoloman arki-iltaan. Oli olevinaan aikaa yli kolmentunnin elokuvalle, mutta myöhäiseen silti meni. Pakkauksessa on kaksi levyä, toinen sisältää noin kolmen tunnin elokuvan ja toinen levy kertoo elokuvan valmistumisesta.

Jos haluat, voit katsoa trailerin.

Alunperin elokuva tehtiin neliosaiseksi TV-sarjaksi, joka valmistui 2008. Sen on Jane Austenin romaanin Ylpeys ja ennakkoluulo pohjalta tehnyt Guy Andrews. Wikipediassa on lisätietoa. Elokuva on luokiteltu romanttiseksi komediaksi.

Siitä on tosi kauan, kun luin kirjan, jota on elokuvassa käytetty pohjana, ja jos olen joskus nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan, niin en siitäkään muistanut mitään. Siksi minulta saattoi mennä yhtä ja toista sivu suun, vaikka hauskahan tuo elokuva on. Meinasin tosin jättää katsomatta siinä vaiheessa, kun seinästä mentiin toiseen maailmaan. Ajattelin äkkiseltään, että tämä onkin jokin lasten satu á la Narnia tai Harry Potter, kun elokuvan ikärajakin oli 3 vuotta. Katsoin sitten kuitenkin vielä eteenpäin. Selvisi, että kysymyksessä onkin aikuisten satu.

Ihan hauska satu tosiaan, vaikka jossain kohtaa näyttää siltä kuin elokuvasta olisi juonen seuraamisen kannalta leikattu jotain tärkeää pois, varsinkin lopusta. Ehkä noissa 45 minuutin TV-sarjoissa juoni eteni kunnolla loppuun asti.

Pidin kuitenkin elokuvasta. Näyttelijät ovat sympaattisia ja erityisesti pidin tuon ajan rekvisiitasta, vaatetuksesta ja muusta. Tämä elokuva ei siirry nyt muttokirppikselleni ainakaan vielä, haluan katsoa sen joskus uudestaan tarkkaillen erityisesti tuota puvustusta ja esineistöä, jota varmaan on yritetty laittaa kaikintavoin aikakautta kuvaavaksi.

Eilisen posti

Keskiviikkona 23. helmikuuta 2011


Nyt esittelen teille eilisen postini, joka oli todella erikoinen tavalliseen arkipäivän postiin verrattuna! Ensinnäkin posti toi minulle Leena Lumin blogista voittamani kirjan Herkuttele huoletta! Mukana oli myös ihana pioni-kortti. Kiitos Leena!

Sitten postin joukossa oli Cityshoppari-kortti 2011, jonka ostamista vuoden alussa olin jo miettinyt. Sain sen Fot:ista, sillä kuulun Freelance graafikoihin.

Lisäksi apteekki lähetti minulle uuden Uniikkikortin, jolla pitäisi saada jotain alennuksia (ei lääkkeistä), kun ostan vitamiinit, hammasharjat yms. sieltä.

Jotta lahjaposti olisi täydellinen, sain vielä mainoslahjoja: Avotakka laittoi kuivamustekynän, jos vaikka tarttuisinn kirjeen mukana tulleeseen tilauskuponkitarjoukseen ja Eeva lehti toivoi samaa, kun laittoivat mainoskirjeessään minulle meikkisiveltimen!

Tässä eilisen posti, ei ainuttakaan laskua! :D Todella erikoinen postipäivä! Harvoin yleensä voitan mitään ja lahjojakin saan pääasiassa vain jouluna.

Jäätaidetta Narinkkatorilla

Maanantai 21.2.2011


Nämä upeat jääkukkaset pysähdyttivät minut viime keskiviikkona Narinkkatorilla. Työt kuuluivat ranskalaisen kosmetiikkafirman rekvisiittaan. Olimme ystäväni Urpun kanssa juuri olleet ko. firman tapahtumassa Forumissa juomassa alkoholitonta kuohuviiniä lasillisen. Saimme huulirasvapurkin kumpikin lahjaksi, Urpu valitsi kookoksen ja minä  mansikantuoksuisen.


Ilmeisesti ranskalaisfirmalla oli jokin kampanja menossa, koska paikalla oli jäätaiteilija tätä teosta veistämässä. Taitavaa työtä todellakin. 

Pakkasta on ollut jo monta päivää yli -20 astetta. Jos ei olisi näin kylmää, lähtisin Korkeasaareen katselemaan jääveistoskilpailun töitä. Nyt kuitenkin tyydyin tähän taidonnäytteeseen.

Torstai oli karkkipäivä

Perjantaina 18. helmikuuta 2011

Eilen olivat penkinpainajaiset. Yhtään abikuorma-autoa en nähnyt, enkä abiratikkaakaan, mutta karkkeja sen sijaan oli siellä täällä kourakaupalla ilmeisesti. Minäkin poimin Pihlajanmarja- ja  Fazerin
suklaakaramelleja pari kourallista. :)

Tässä kuvia pikkutyttöjen karkkisaaliista. Tytöt istuivat erään kaupan eteisessä jakamassa karkkeja keskenään. Satuin paikalle, kun karkit oli jo jaettu ja joka tytöllä oli pussillinen nameja tai puolirepullista melkein!

Suomen kansallismuseossa Helsingissä

Kuukauden nukketalo: Aira Samulinin nukkekodit

Keskiviikko 16.2.2011

Sain joululahjaksi Anna-Maijalta  Jouni Kuurnen Unelmien koti -kirjan, joka liittyy  Suomen kansallismuseon näyttelyyn Unelmien koti. Kirjoitinkin siitä jo jotain Nukkemaailma-blogissani jokin aika sitten. Eilen illalla vihdoin lähdin tuota näyttelyä katsomaan. Tarkoitus oli nopeasti vain vilkaista juuri tuo Nukketalo-näyttely, mutta jotenkin jouduin keskelle ryhmää ja muiden osastojen mielenkiintoista opastusta. Oppaana oli vanhempi naishenkilö, joka kertoi jossain välissä selostustaan olleensa vuosia Taideteollisen korkeakoulun tekstiilityön  opettajana. Yritin tunnistaa häntän vanhasta muistista, mutta koska olen tuolla osastolla suorittanut vain kenkäopin kurssin, en saanut mieleeni hänen nimeään. Kuulin opastetun ryhmän kiittelevän häntä Leena-nimellä.


En siis aikonut käydä katsomassa muuta kuin nukketaloja, sillä olen kolunnut Suomen kansallismuseon osastoja useampaan kertaan elämäni aikana ja jo hieman kyllästynytkin katselemaan kaikkea historiaa aina uudelleen ja uudelleen. Vaikka itseasiassa museon näyttelyistä löytää joka kerran jotain kiinnostavaa ja sellaista, mihin ei aikaisemmin ole huomannut kiinnittää huomiota. Näin kävi siis nytkin. Seurailin ryhmää ja kuuntelin mielenkiintoista opastusta.


Nukketalojakin ehdin katsella, mutta luultavasti suunnistan katsomaan Unelmien koti -näyttelyä vielä jonakin iltana uudestaan. Näyttely jatkuu aina 6.11.2011 saakka.


Ystävänpäivän viettoa vuonna 2011

Maanantaina 14.2.2011


Tämä ystävänpäivä oli vähän erikoisempi päivä elämässäni, sillä minulla oli treffit ystäväni Arjan kanssa, jota en ollut tavannut yli viiteen vuoteen! Tapasimme museossa, Hakasalmen huvilassa, jossa oli meneillään 70-lukua esittelevä näyttely. Kiersimme näyttelyä ja juttelimme yhteisestä valokuvausharrastuksestamme. Näpsäisin pari kännykkäkuvaa näyttelystä muistoksi. Lähtiessäni huomasin, ettei kuvia olisi saanutkaan ottaa. Kaikkihan on nykyisin kiellettyä, ellei se ole erikseen sallittua. Koska lehdistö kuitenkin aina saa yleensä kuvata, niin ei kai tämäkään nyt kauas lehtijutusta jää. ;D


Näyttelyn päätteeksi päätimme mennä kaakaolle Kaakaopuuhun.


Matkalla kahvilaan ihailimme pakkaspäivän auringonlaskua. Pakkasta oli Helsingissä tänään noin 22 miinusastetta. Iltaa kohden ilma vielä kylmeni. Tätä kirjoittaessani taitaa olla jo 25 miinusastetta.


Tilasimme Talon kaakaon, jossa on 70 % kaakaota. Ehdimme jo hörpätä kupeistamme ja popsia talon ystävänpäivän kunniaksi tarjoamat belgialaiset suklaakonvehtit, ennen kuin otin tämän kuvan herkuttelustamme. (Tyhjässä kipossa pöydänkulmalla olivat ne ihanat talon tarjoamat suklaakonvehtit.) Törsäsimme myös päivän kunniaksi upeat belgialaiset suklaarasiat molemmille. Omani olen jo popsinutkin tyhjäksi. :D

Arja on innostunut sosiaalisesta yritystoiminnasta eikä se minustakaan mikään turha asia ole. Kun vihdoin lähdimme kotiin, huomasimme rupatelleemme peräti neljä tuntia! Päätimme tavata jatkossa hieman useammin.  :)




zwani.com myspace graphic comments
Free Myspace Graphics

Kuvahaaste, 10. kuva: Vauvakuva

Tässä kohtaa kuvahaastetta on vaatimus: "Vauvakuva sinusta."


Nyt sattuu kuitenkin olemaan niin, että kaikki minusta vauvana otetut kuvat ovat maalla, albumissa, joka ei ole nyt täällä mukanamme. Vastaan siksi tähän kuvahaasteeseen nyt oheisilla korteilla, jotka olen aikoinaan tehnyt Paperitaiteelle. Ne ovat kaksiosaisia kortteja. Eli saatte nyt kaksi kuvaa yhden sijasta. Tosin kumpikaan ei esitä minua, vaan ovat  tavanomaisia vauvakortteja väritystä myöten. Ja vaikka ne nyt eivät ole minun vauvakuviani, niin ovathan ne sentään minun piirtämiäni. ;D

Lupaan jossain vaiheessa laittaa sitten tuon vauvakuvanikin, kunhan kyseinen kuva on käytettävissäni.

Kuvahaaste, 9. kuva: Kuva perheestäsi



Sunnuntai 13. helmikuuta 2011


Vuorossa on kuvahaasteen 9. kuva. 


Tässä perheeni silloin, kun me kaikki sisarukset olimme vielä lapsia.

Kuvahaaste, 8. kuva: Kuva lempibändistäsi/artististasi

Keskiviikko 9. helmikuuta

Nyt 8. kuvassa esittelen lempiartistini, joka on todellakin hän  . Tässä kuvassa keskellä. Laki kieltää upottamasta blogiin musiikkikappaleita Youtubesta, joten tuossa on vain linkki, josta klikkaamalla voi katsella ja kuunnella häntä parhaassa vauhdissaan!

Uusi lumi vanhan surma?

Tiistaina 8. helmikuuta 2011

Viime Kevätkamman haasteenmukainen siltakuvani 15.1.2011 oli tällainen:
15.1.2011
Tänään siltakuvasta tuli puolenpäivän aikoihin tällainen:
8.2.2011
Kevät edistyy pikkuhiljaa. Päivä on jo paljon pitempi, mutta lunta tuli tänään taivaalta aika reippaasti.

Oikeaoppisesti minun olisi kai pitänyt kuvata silta 15.2.2011 eikä tänään, mutta koska tämän viikon haaste oli saman kohteen kuvaaminen kuin aikaisemmin, niin tässäpä tämä nyt on. Voinhan kuvata sillan jHs myös sitten 15.2.2011.

Tässä myös rakastamani puistonäkymä tänään noin 11.30:
8.2.2011

Sekin näytti 15.1.2011 tällaiselta:
15.1.2011

Kuvahaaste, 7. kuva

Maanantai 7. helmikuuta


Jatkan kuvahaastelinjalla edelleen. Vuorossa on siis 7. kuva: Kuva jostakusta rakkaastani. Haluan laittaa tähän Puhin kuvan, rakkaan, uskollisen ystäväni kuvan. Puh nukkui pois viime lokakuun 3. päivänä 11-vuotiaana. Enemmän kuvia Puhista on Eläinmaailma-blogissani. Kuntoni on suoraan sanoen romahtanut sen jälkeen, kun Puh ei enää ole ollut minua ulkoiluttamassa. Neljä kuukautta on Puh ollut nyt poissa ja ikävöimme Puhia joka päivä.

Kuvahaaste, 6. kuva, joka on vaatinut varotoimenpiteitä

Sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Ollaan nyt haasteen 6. kuvassa, joka on valitettavasti SENSUROITU! Tai siis onneksi sensuroitu. Kysymys on siis kuvasta, joka saa minut nauramaan. Katsokaas, kuva, joka saa minut nauramaan, on joka-aamuinen peilikuvani!

Tosin on päiviä, jolloin en tiedä, itkisinkö vai nauraisinko tuolle peilistä katsomalleni kuvalle. Olen valinnut naurun.

Tukka. Se on kohta yksi, joka saa minut suorastaan tirskumaan, kunnes saan sen asetelluksi siihen kuntoon, että kehtaan lähteä töihin. Lisääntyviä ryppyjä en enää edes huomaa naururyppyjen alta!

Mutta, ettei kukaan vain kuolisi nauruun tämän 6. kuvan kohdalla, se on nyt varmuuden vuoksi käsittelemättömänä julkaisukiellossa. Sitä saa hieman varovasti vilkaista näin retusoituna. Kannattaa katsoa vain toisella silmällä, kun ei tiedä, jos se vaikka näinkin on vielä kuolettavan vaarallinen!

Nauru pidentää kuulemma ikää, joten saan aina ikälisän joka aamu! :D

Keväänmerkkejä

Lauantai 5.2.2011


Keväänmerkkejä on kovasti haeskeltu Lauantaikamman Kevätkammassa jo jonkin aikaa. Otin tämän kuvan jo eilen ja tarkoitus oli laittaa se viikon haasteeseen, mutta jotenkin se nettailu sitten jäi. Kuluvan viikon teemana on kuvata sama kohde, jota ollaan kuvattu tammikuussa, joten kuvaan kyseisen paikan lähiaikoina ja laitan sen sitten valokuvausblogiini. Aikaisemmat Kevätkampakuvani ovat täällä.


Jonkinlaisena keväänmerkkinä voisi olla tämäkin helsinkiläisen bussin kylkeen laitettu teksti: "Tässä bussissa on rakastuttu", vaikka mielestäni rakkaus voi syttyä minä vuodenaikana tahansa missä tahansa. :)

Vielä muutama kuva Helsingin Matkamessuilta

Tiistaina 1.2.2011



Tässä lasitaiteilija minareettien maasta. Harmi, etten ottanut kuvaa myös lukuisista pienistä lasiesineistä, joita mies oli tehnyt. Tuntui uskomattomalta, että mies pystyi tekemään kaikenlaisia lasiesineitä siinä pienellä messuesittelypöydällä kaiken messurekvisiitan keskellä.

Siinä parveili äkkiä niin suuri yleisöjoukko edessä, että jätin kuvaamisen enkä tullut sitten myöhemmin uudestaan yrittäneeksi. Messuilla kävi yli 80 000 ihmistä, joten tungosta riitti kaikkina messupäivinä!


Tässä tekstaustaitoinen mies, hänkin itäisiltä mailta. Muutama tussi ja paperia ja upeannäköista kalligrafiaa siinä tehtiin. Mitä niissä luki, minulla ei ole aavistustakaan.