Iloa ja hyvää mieltä teille kaikille vuonna 2013!

Ma 31.12.2012

Jälleen olemme vuoden viimeisessä päivässä. Jälleen on uusi vuosi alkamassa. Lähdemme siihen monin toivein ja odotamme kokevamme paljon hyviä asioita. Näin joka vuosi. Toisaalta on hyvä katsoa taaksepäin kulunutta vuottakin.


Viime aikoina olen keskittynyt moniin muihin asioihin kuin tämän blogin kirjoittamiseen. Uusia haasteita on taas tiedossa vaikka millä mitalla. Töitä ja tehtäviä, jotka melkoisesti haittaavat harrastuksia. :) Mutta en minä täysin ole tätä blogiakaan unohtanut. Siis reippain mielin eteenpäin ja katsotaan, mitä vuosi 2013 tuokaan tullessaan!

Toivotan kaikille blogini lukijoille Taivaan Isän siunaamaa vuotta 2013!

Hyvää tapaninpäivää!

Ke 26.12.2012



"Antti joulun aloittaa, 
Tuomas tupaan taluttaa, 
Kari kuuset karistaa 
ja Nuutti juhlat lopettaa."


Tällaisena päivänä muistelen isoisääni ja lapsuuttani, jonka vietin mummolassa. Olin 2 ja 1/2 -vuotiaasta isovanhempieni hoidossa yhtä vuotta lukuunottamatta aina 7-vuotiaaksi asti maaseudulla, kun vanhempani olivat töissä ja sitten rakensivat rintamamiestaloa.

Tapaninpäivään kuuluivat aikoinaan rekiajelut. Joulunpyhinä ei kylässä käyty, vain anivarhain joulukirkossa vielä minunkin lapsuudessani. Tapaninpäivänä vasta kyläiltiin.

Muistelen, miten isoisäni kyydissä olin reessäkin monta kertaa. Rekeä veti aina hepoista toinen, Lotta tai Sirkka. Lumi pöllysi ja lensi hevosen kavioista joskus rekeenkin.
"Tapaninpäivä on Pyhän Stefanuksen muistopäivä ja se on ollut myös hevosten ja hevosmiesten päivä. Tapani oli hevosten suojeluspyhimys. Kantelettaressa kerrotaan Tahvanus tallirengistä ja Ruotsissa lauletaan Staffan var en stalledräng.Tapaniin kuuluvat rekiretket ja iloiset vierailut." 
"Tapaninpäivä, yleisen juhla- ja vapaapäivänä vietettävä toinen joulupäivä, jonka vietto Pohjoismaissa on alun perin perustunut pakanallisen Frey-jumalan palvontaan liityneen hevosjuhlan ja kristillisen kirkon ensimmäisen marttyyrin Stefanuksen muistopäivän yhteensulautumiseen."Juhlapäivät


Jos Kulkuset ja Rekiretki eivät näy, niin linkit Youtubeen ovat

                                                   http://youtu.be/SXVuSgRGJ3k
                                                    http://youtu.be/rX4vbmnrZ6Q

"Tapaninpäivä tuo joulun herkkiin tunnelmiin vakavia sävyjä. Silloin puhutaan kirkoissa Kristuksen todistajista, joista monet maksoivat alkukirkon aikana uskostaan hengellään. Kristittyjen vainot eivät ole tuntemattomia tänäkään päivänä." (Lähde: Vantaan Laurin arkisto)

Osta viikkolomaosakkeeni Ylläkseltä Tunturi-Lapissa





Myyn viikkolomaosakkeemme Äkäslompolossa.  Se on viikon 34 osake. Silloin Lapin kesä voi vielä olla parhaillaan tai ruska juuri alkamassa. Viikon voi vaihtaa edullisesti  lasketteluviikoksi tai mihin aikaan vain muualle Suomeen tai RCI:n kautta muualle maailmaan. Muutamassa vuodessa voi esimerkiksi edullisten ulkomaan matkojen avulla säästää tuon viikko-osakkeen hinnan takaisin.

Romanttinen hirsimökki nykyajan mukavuuksilla

Mökin tiedot:
Neliöitä 30 + parvi
Neljä vuodepaikkaa
Sauna
Takka

Varustus: jääkaappi, liesi/uuni+liesituuletin, mikroaaltouuni, astianpesukone, pyykinpesukone, kuivauskaappi, silitysrauta, pölynimuri, kahvinkeitin, leivänpaahdin, vedenkeitin, astiasto 6 hengelle, liinavaatteet 6 hengelle

Katso pdf:nä niin näet tekstit (klikkaa)

Tässä mökin tarkemmat tiedot:
Pohjapiirros mökistä (pdf)

Mökki on Äkäslompolossa Ylläksellä, Kolarin kunnassa.
Lento Helsingistä kestää 1 1/2 tuntia. Myös rautateitse pääsee Kolariin. Ylläs on Lapin lomailijan ykköspaikkoja.

Jos olet kiinnostunut, lähetä minulle sähköpostia.

Linkkejä:
Ylläksen matkailusivut
Äkäslompolon kyläyhdistys
Äkäslompolon kartta ja toinen kartta
Ylläs
Lentokoneella Ylläkselle
Junalla Ylläkselle
Bussilla ylläkselle
Taksit ja linja-autot

Sibeliuskakku ja linnan juhlien tarjoilut

La 8.12.2012

Suomessa on muutamia julkkisten mukaan nimettyjä ruokia, juomia ja leivonnaisia. Otin itsenäisyyspäivän linnanjuhlista yhden mielenkiintoisen kuvakaappauksen (yle.fi) TV-lähetyksestä:
Sibeliuskakku. Sen kerrottiin olevan tämän vuoden uutuus. Saattoi tosin olla uutuus vain itsenäisyyspäivän vastaanotolla pressanlinnassa.


Koskahan tuota pääsisi maistamaan?! :) Ei senpuoleen, yritän nyt kuukauden ajan soveltaa dieettiä, ei maitoa, ei sokeria, ei ruista, kauraa eikä vehnää! Hieman soveltaen tosin. ;)

Tässä netistä löytynyttä tietoa tuosta kakusta:

"Tumma kakkupohja, laktoositon vadelmakerma, vähälaktoosinen suklaakerma, konjakki kostutus, laktoositon kermavaahto, marsipaani. Ei erityisruokavaliomahdollisuuksia.  Huom. marsipaani sisältää mantelia, ei sovellu pähkinäallergisille." http://www.laurell.fi/index.php?section=29 
Kuva: http://www.kondiittori.fi/
 Netissä kuitenkin puhutaan klassikkokakusta, joten ei kai tuo kakku sitten aivan uutuus olekaan!

Tässä luettelo linnan herkuista, kakkujakin peräti seitsemän erilaista (tiedot sivulta http://yle.fi/uutiset/linnassa_tarjolla_seitsemaa_erilaista_kakkua_-_ja_paljon_muuta/6405964 +kuvia):
Mustaherukka-krokanttikakku
Puolukka-porkkanakakku
Mustikka-valkosuklaakakku
Mansikkakermakakku
Omenaunelmakakku
Sibelius-kakku
Ellen Svinhufvud-kakku
Wanhan ajan pullakranssi
Puolukkapiparkakku
Mustikkapiparkakku
Lusikkaleipä
Tyrni-, vadelma- ja glögimarmeladi
Piparkakkutoffee
Vuorisuolasuklaa
Piparkakku macaron
Puolukkainen makia
Tyrnimarjatartaletti
Kyyttö-puolukkapyörö
Porovoileipäkakku
Savukuha-graavitaimenvoileipäkakku
Karitsanpaistivoileipäkakku
Siika-mummonkurkkuvoileipäkakku 
Kalaterriini
Raputerriini
Muikunmätiterriini
Maa-artisokka-pinaattiterriini
Porkkana-mustajuuriterriini
Sieni- ja porkkananapposet
Kaskinauriskäärö
Muikkukäärö
Pieniä peruna- ja ohrapiirakoita
Suppilovahverotasku
Tomaatti-pinaatti piiraspala
Lohipasteija ruiskuorella
Graavilohi-, pinaatti-savusiikaspiraali
Lampaanlihapatee
Kantarellilla täytetty kananpojanrulla
Graavi siika ja -lohi ruisnappi
Lampaanpaistirieskarulla
 Juustoja:
Lunsmanni Musta Pässi
Vuohen juustoleipä
Arctic munajuusto
Juhlava Cheddar
Leipätikut
Kahvi / tee
Puna- ja valkoviini
Kultarannan omenamehu
Olut, virvoke
Booli

Suolaista tarjottavaa oli peräti 19 laatua:
"porovoileipäkakkua, savukuha-graavitaimenvoileipäkakkua, karitsanpaistivoileipäkakkua, siika-mummonkurkkuvoileipäkakkua, kalaterriiniä, raputerriiniä, muikunmätiterriiniä, maa-artisokka-pinaattiterriiniä, porkkana-mustajuuriterriiniä, sieni- ja porkkananapposia, kaskinauriskääröjä, muikkukääröjä, pieniä peruna- ja ohrapiirakoita, suppilovahverotaskuja, tomaatti-pinaatti piiraspaloja, lohipasteijoita ruiskuorella, graavilohi-, pinaatti-savusiikaspiraalia, lampaanlihapateeta, kantarellilla täytetty kananpojanrullia, graavi siika ja -lohi ruisnappeja, lampaanpaistirieskarullia ja leipätikkuja"
 http://www.seiska.fi/viihdeuutiset/_a515841/naita+herkkuja+tarjoillaan+linnan+juhlissa

Mitä mahtaakaan olla ensi vuonna – jos ollaan silloin vielä itsenäisiä jHs – kun Suomi täyttää 100 vuotta!?

Sotaveteraanit Suomessa on pääosin unohdettu. Isäni oli sodassa 5 vuotta, 19-vuotiaasta 24-vuotiaaksi. Sota jätti häneen pysyvät vammat ja hän kuoli 45-vuotiaana. Jos hän eläisi, hän täyttäisi maaliskuussa 2013 93 vuotta. Aivan viime vuosina sotaveteraanit on kuitenkin paremmin muistettu.


Helsingissä on talvi

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Pe 7.12.2012

Yhdessä vuorokaudessa viime viikolla tuli monta kymmentä senttiä lunta ja sitten lunta on tiputellut hieman lisääkin.

Tässä kuvia lumimyrskystä 30.11.12, jolloin lunta tuli kerralla ehkä jopa 40 cm (Luin tuon luvun jostain). Tässäkin kuvassa näkyvät lumiröykkiöt ovat syntyneet vuorokaudessa:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Kuulin, että Suomenlahdella olivat aallot olleet jopa noin 9,5 metriä korkeita. Paikoin myrskyn hieman vaimennuttua näytti ihan kauniiltakin:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Pikkujoulujakin on ollut muutama. Välillä on saatu hengen ja sielun ravintoa, välillä vatsan herkkuja ja välillä jopa molempia. Tässä herkkulautanen yksiltä pikkujouluilta (Annoksen nimeä en muista, mutta maukasta oli):

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Olen seurakunnassa auttelemassa kirjamyynnissä ja meille vapaaehtoisille tarjottiin Rossossa nämä herkut (jokainen sai valita, mitä otti). Jälkiruoka oli myös todella hyvää. Kaiken lisäksi se tarjottiin melkein pesuvadin kokoisessa astiassa ja lusikkakin oli normaalikokoinen keittolusikka!

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tässä kuvia työpaikan pikkujoulusta, joka tarjottiin joulupullan ja glögin kera:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tämä UMON konsertti ja Maarit Hurmerinnan laulut tarjottiin meille Aleksanterin teatterissa hienoissa puitteissa, sillä Aleksanterin teatteri on vanha oopperatalo Bulevardilla. Olen tosiaan käynyt 70-luvulla siellä kuulemassa italiaksi laulettua oopperaa. Olisiko ollut Taikahuilu? Tuon oopperaelämyksen minulle tarjosi silloin Suomessa asunut italialainen ystäväni Claudio, joka nykyisin asuu jälleen Italiassa ja on sieltä muuttamassa vaimonsa kanssa Argentiinaan.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Marraskuun loppupuoli ja joulukuun alku on tosiaan ollut jo sangen mielenkiintoista aikaa, vaikka myös sangen väsyttävää. Mitä kaikkea vielä tämä joulukuu pitääkään sisällään, ei voi kuin arvailla. Paljon tapahtumia ainakin verrattuna joihinkin muihin kuukausiin.

Rauhallista jouluaikaa ja antoisaa loppuvuotta kaikenkaikkiaan teille jokaiselle!


Nukke- ja nallemarkkinoilla 2012

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Ohhoijaa, tämä marraskuu onkin sitten ollut tosi rasittava. Työt ovat väsyttäneet, päivät ovat olleet sateisen harmaita enimmäkseen ja jos aurinko on näyttäytynyt, niin sitä ole ehtinyt ihailemaan. Luokkiin ei aurinko pahemmin paista ja jos paistaa, niin kiirehditään kiireesti kiertämään sälekaihtimet eteen, ettei valo häikäise kenenkään silmiä. Messujakin on ollut useampia ja kuviakin niistä minulla on, ei vain ole ollut aikaa laittaa niistä mitään tänne.



Viime viikonvaihteessa olivat Valkoisessa salissa Nukke- ja nallemarkkinat ja niille tietysti yritin mukaan ja kerkisinkin viimeiselle tunnille ennen sulkemista.
Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Kaikkea mahdollista leikkikalupuolelta oli taas tarjolla.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Nukeista nalleihin ja kaikkea siltä väliltä.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Valinnanvaraa oli.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Koska myyjät lähtivät pois lähes yhtä suurien kuormien kanssa kuin olivat tulleetkin, ostajia oli joko vähän tai sitten ostajien rahavarat olivat liian vähäiset.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Itsekään en kovin monta euroa voinut näillä markkinoilla laittaa likoon, koska leikkikaluostosbudjettini ei kuukautta kohden ole hulppea. Kerään kyllä edelleen leikkikalumuseotani varten kaikenlaista ja nukketaloprojektini olen myös käynnistänyt uudestaan. Tyttäreni kuoleman jälkeen en ole kovin paljoa asian hyväksi tehnyt. Kuitenkin 13.11. aloitin uuden blogin Jasminen muistoksi: Nukkelan kylä. Käyhän kylässä! :)

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Menin vasta vähän ennen klo 15:ttä ja olin siis markkinoilla vain noin tunnin, jolloin pahin vilske ilmeisesti alkoi olla ohi ja muutamat myyjät olivat jo tyhjentäneet pöytänsä tai juuri tyhjentämässä.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Matkalaukkukaupalla nukkeja palasi taas alkuasemiin. Tahallisesti olin ottanut vain vähän käteistä mukaan, jotta en lähtisi törsäyslinjalle kaikkea kivaa nähdessäni. Tiesin, että pankkikorttia ei noilla markkinoilla voisi pahemmin vinguttaa, joten se saikin turvallisesti levätä lompakossani. :) Vain yksi sangen pieni ostos jäi harmittamaan. Sen olisin saanut parilla eurolla, mutta sen nähdessäni olin jo käyttänyt mukanani olleen käteisen. Ei se niin ihmeellinen ostos olisi ollut, ettenkö ehkä joskus vielä löydä vastaavan jostain. Se oli nimittäin pieni Lundby-kokoinen muovinen ompelukone, joka minulla on itselläni ollut lapsuuteni nukkekodissa.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Tuttujakin tapasin: Leena Takalon. Hän on niitä ihmisiä, joihin tutustuin 90-luvun alussa, kun ensimmäisenä Suomessa pidin ison taiteilijanukkenäyttelyn vanhalla kansakoulullamme. Tuolloin pidin useampana vuonna Vampulan nukkeviikkoja, joissa harrastajia kävi ulkomaita myöten. Aloitin myös ensimmäisen suomalaisen nukkelehden toimittamisen, nimittäin Nukkemaailma-lehden, jonka nimen nukkeyhdistys on nyt omin lupineen vohkinut itselleen. Jos jollain on vielä noita tekemiäni Nukkemaailma-lehtiä, niin ostaisin mielelläni niitä itselleni. Ystävältäni Tertulta sain muutaman numeron, mutta monia vielä puuttuu. Kävin kyselemässä niitä yliopiston kirjastostakin, minne kaikista ISBN-numeroisista lehdistä lähetetään vapaakappaleet, mutta sieltäkin osa lehdistä puuttui, oli kadonnut tai pihistetty, valitettavasti.

Työvuodet ovat olleet kovin ruuhkaisia ja tyttäreni sairastuminen aiheutti sen, että nämä leikkikaluihin liittyneet harrastukset jäivät kokonaan taka-alalle. Ei tullut seurattua nukke- ja nukketaloyhdistysten eikä muidenkaan vastaavien yhdistysten toimintaa. Aikanaan minulle kyllä tulivat kaikki maailmalla ilmestyneet tiedossani olleet nukke- ja leikkikalulehdet. Silloin tuon leikkikalumuseon perustaminen tuntui niin kovin kiinnostavalta.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Minulla on myös kohtalaiset kiiltokuva- ja paperinukkekokoelmat. Ei kuitenkaan ehkä aivan näin paljon kiiltokuvia kuin Leena Takalon tyttärellä, joka tuossa ylläolevassa kuvassa pakkaa myynnissä olleita kiiltokuvakansioitaan.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Kun markkinat olivat jo aivan lopuillaan Aira Samulin tuli paikalle tekemään viimetingan ostoksia.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Tässä innokas myyjä esittelee hänelle myyntitavaroitaan.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
En jäänyt seuraamaan, tuliko kauppoja, vaan lähdin pois tyhjeneviltä markkinoilta. Sinne jäi ikinuorekas 85-vuotias rouva minihameineen miettimään ostaako vai ei ja mitä.

Sisustettuja nukkekoteja ei markkinoilla ollut erityisemmin esillä. Yksi eteisaulassa kuitenkin. Tässä yksi huone siitä:
Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Harmi kyllä, en kirjoittanut ylös, kenen sisustus oli kysymyksessä. EDIT: Piikko valisti minua ja kertoi, että huone on eijulin "Huomenna kaikki on paremmin". Kiitos tiedosta, Piikko!

Valkoisen salin viereinen talo, Helsingin vanhin rakennus. "Senaatintorin kulmalla sijaitseva kauppias Johan Sederholmin talo on vanhin Helsingin kantakaupungin rakennus. Vuonna 1757 valmistunut kivitalo oli aikoinaan Helsingin edustavin yksityistalo." Se oli vielä sunnuntaina suljettu ja "paketissa".

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Talon lisää historiaa voi lukea täältä.
Pieni karttakierroskin alueella onnistuu.
Ehkä poikkean vielä tuossakin tapahtumassa ja kirjoitan siitä sitten täällä. Siis ehkä, en kuitenkaan lupaa mitään. :)

Koulun käytäviltä

Su 4.11.2012

Vaikka kuljen päivittäin pitkin koulun käytäviä, muistelen joskus niitä koulujen käytäviä, joita itse kävelin silloin joskus oppivelvollisuusikäisenä. Ne olivat päivittäistä maailmaani ja niiden kuvat ovat jossain syvällä muistini arkistoissa.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen

Olivatko ne erilaisia kuin nykyiset koulujen käytävät? Varmasti ainakin jossain määrin ja koulusta riippuen. En todellakaan ole käynyt Raisiossa Kerttulan kansakoulussa enkä Mahittulan koulussa sitten kouluvuosieni. En ole myöskään poikennut entisen Lempäälän-Vesilahden yhteiskoulun tiloissa enkä Turun suomalaisen yhteiskoulun enkä Naantalin yhteiskoulunkaan käytävillä noiden omien kouluvuosieni jälkeen.

Millaisia seiniä nykyajan lapset katselevat koulujen käytäviä kulkiessaan? Tässä muutama näkymä erään helsinkiläisen koulun käytäviltä ja seiniltä. Kaikki kuvat ovat samasta koulusta. Perinteisten kuvien lisäksi voi olla jotain muutakin.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen

Minulle Helsingin koulut ovat tulleet tutuiksi viime vuosikymmeninä. Jotkut koulut ovat aivan uusia moderneine ratkaisuineen. Jotkut koulut tarvitsisivat pikaista remonttia. Määrärahat pienevät kuin pyy maailmanlopun edellä.

Kuitenkin kunnat, kuten Helsinkikin, syytävät koko ajan rahaa tolkuttomuuksiin. Vuodenvaihteen valoshowt ja ilotulitukset vievät rahaa satoja tuhansia euroja jolleivät suorastaan miljoonia euroja vain muutamia päiviä kestävissä tapahtumissa, jopa vain joskus muutamia minuutteja kestävissä ilotulituspaukutteluissa. Mielestäni riittäisi muutama ilotulitusraketti jonkin 15 minuutin yhtäjaksoisen paukuttelun sijasta. Rahaa menee taivaan tuuliin hetkessä satoja tuhansia euroja ja niillä rahoilla voitaisiin kouluihin tehdä remontteja, joiden tulos olisi paljon pysyvämpi ja arvokkaampi kuin tuon valopaukuttelun näkeminen uudenvuoden yönä.

Helsingin kaupunki käytti 600 000 euroa verorahoja vuoden 2009 valonäytelmään. Sen jälkeen en ole enää halunnut katsoa tilastoja, koska verorahoja pitäisi mielestäni käyttää oikein eikä mihinkään humpuukiin. Kunnallisvaalit olivat juuri. Taas nukkuvien puolue luuli äänestävänsä oikein, kun ei käynyt äänestämässä.

Jälleennäkemisen toivossa

La 3.11.2012 pyhäinpäivä

Tänään sytytän tämän virtuaalisen kynttilän kaikkien minulle läheisten ja rakkaiden ihmisten muistoksi, sukulaisteni muistoksi. Heidän hautojaan on jossain Venäjän miehittämällä alueella rajan takana, siellä, missä en ole koskaan käynyt. Siellä ovat esivanhempieni haudat Koivistolla, Uudellakirkolla... Raisiossa sisareni ja isoäitini hauta, Lemussa suvun haudat... Täällä Helsingissä Malmin hautausmaalla... Eri puolilla Suomea ja ulkomailla... Heidän, joita en ole koskaan edes tavannut...


"Enkö sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?"Joh. 11:40 
Jeesus sanoi: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin. Joh. 11:25 

Nukkekotijuttuja

Pe 2.11.2012

Pitkästä aikaa nyhersin jotain pientä:

Jokaisessa nykyaikaisessa nukkekodissa pitäisi olla omat huoneet
perheen prinsessalle ja prinssille.Tässä olisi sinne sopivat peilit.
Mitat: Prinsessan peili 7,5 cm, prinssin peili pari milliä matalampi eli 7,3 cm. 
Eli näpersin muutamia peilejä ensi alkuun Facebookin Nukkekotikirppikselle, johon liityin äskettäin, eikä kyseinen kirppis nyt toimikaan normaaliin tapaan. Olisin laittanut nämä peilit sinne huutokaupan puolelle. Rikkipäätön tulitikku peilien välissä näyttää hiukan kokoesviittaa.

Ihanaa, lauantai!

La 27.10.2012

Lauantai ja kiireinen rankka viikko takana. Saa hetken huokaista! Tosin oma huusholli kyllä vaatisi taas enemmän kuin huomiota!

Parin päivän järkytys ilmastonmuutoksesta kotinurkilla! Lunta! Kylmää! HUI! Kaduilla näkymät olivat samat kaikenväristen autojen hartioilla.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Maahan en olisi halunnut katsoa lainkaan, kun töistä lähtiessä paikat olivat yhtä viileät kuin aamullakin:

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Ja jos lunta ei näkynyt, niin ainakin valtava lehtimatto kertoi kesän taas kerran jääneen auttamattomasti taakse.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Kouluaikoina rakastin syksyä väreineen ja koulun alkamista. Nyt syksy väreineen saa mieleni apeaksi ja koska koulu on työmaani, sen alkaminen ei lainkaan innosta. :) Tykkään nykyisin viikonlopuista ja lomista. Ihmisen degeneraatio! Tai ehkä vain minun. ;D

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Äänestääkin kannattaa nyt, jos kunnan asiat ovat Sinulle tärkeitä! Ja vaikka eivät olisikaan. Nyt Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä puolue saa eniten vaikutusvaltaa kunnassasi.

Kuva: ©Marja-Leena Kirjonen
Älä kulje vaikutusmahdollisuutesi ohi.

Myös ystävääni Paulaa saa äänestää, jos vaikutusalueesi on Helsinki:



Paulan löydät KD:n riveistä.



Ja jouluun on enää 59 päivää!

Juhlaa

Ti 23.10.2012

Maanantai-iltana vietimme kahden vapaaehtoistyöntekijän synttäreitä Israel-illassamme, joka yleensä on seurakunnan alasalissa. Niin tälläkin kertaa. Tarjolla oli kahvia, teetä  ja mehua sekä täytekakkua ja muuta makeaa. Toinen synttärisankari täytti 80-vuotta ja toinen 60-vuotta.

Kuva: © Marja-Leena 
Koko illan ohjelma oli näiden syntymäpäiväsankarien ympäriltä. Tuo 8-kymppinen rautarouva on ollut myös monta kertaa vapaaehtoistyössä Israelissa ja 6-kymppinen vetää Israel-iltojen ryhmää, joten pääaiheessa pysyttiin hyvin.

Kuva: © Marja-Leena
Paikalla oli väkeä sopivasti, tarjoilut riittivät hyvin ja ohjelma oli mielenkiintoinen. Ei voi muuta kuin ihmetellä, miten joku on vielä 80-vuotiaana erittäin hyvässä kunnossa ja täydessä työn touhussa, vaikka hän on käynyt syöpähoidotkin läpi. Viisivuotistarkastuksesta on vielä yksi kerta jäljellä.

Kuva: © Marja-Leena
Nämä liput ja kynttelikkö meillä on aina esillä ja Israel-illoissa puhujapönttö näyttää maanantai-iltaisin aina tältä:

Kuva: © Marja-Leena
Tänään esillä oli kuitenkin paljon esineitä, joita tavallisesti ei ole nähtävillä. Syntymäpäiväjuhlien takia oli myös paljon mm. kukkia.

Kuva: © Marja-Leena
Useimmat nyt esillä olleista esineistä lienevät jonkun matkamuistoja.

Kuva: © Marja-Leena
Kuva: © Marja-Leena

Kuva: © Marja-Leena
Kuva: © Marja-Leena




















Kuva: © Marja-Leena
Kuva: © Marja-Leena
Kuva: © Marja-Leena




Eteisestä saattoi ostaa Kuolleenmeren tuotteita, joita silloin tällöin yksi yrittäjätyttö käy myymässä. Hän antaa 30% myynnistään seurakunnan Israel-työhön.

Kuva: © Marja-Leena