Sata syytä olla onnellinen, haaste ja 1. päivä

Su 12.1.2014

"Lupaukseni vuodelle 2014 on löytää ja julkistaa sata syytä olla onnellinen. Yksi aihe joka päivä, eikä koskaan samaa. Onnellisuuden aiheet ovat omasta elämästäni, arjen pieniä tai isoja asioita. Sata päivää peräkkäin, ei arvojärjestystä. Asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi. Muille ne voivat olla täysin toisarvoisia, mutta onnihan koetaan hyvin henkilökohtaisesti.", kirjoittaa turkulainen yrittäjä Sveitsistä.
Bongasin tämän idean ja haasteen Perjantaikokin blogista, jota kirjoittavat Petri – Perjantaikokki ja Maija – tutkijavaimo, ja päätin yllytyshulluna heti lähteä tähän kisaan minäkin.
Aloitan  samantien kertomalla tämän päivän onnellisuuteni syyn: Oksennustauti voitettu! 

Kun perjantaina tulin kotiin, olin niin väsynyt, että työpäivän jälkeen normaalisti tehty kaupassakäyntireissukin tuntui ylivoimaiselta, mutta sentään selvisin siitä. Päivällä kyllä päässä jo jotenkin ajatukset heilahtelivat, mutta en tunnistanut niitä silloin vielä nousevan kuumeen oireiksi. 
Raahauduin lähes samantien kotioven avattuani siltä seisomalta sänkyyn ja untenmaille. Yöllä heräsin tosi etovaan oloon ja oksennettuani ainakin koulun ruokalistassa olleet salaatin jämät kunnolla sisuksistani aloin voida paremmin, vaikka olo olikin kuumeinen. Enpä sitä sen enempää ruvennut mittailemaa, vaan  jatkoin nukkumista ja vietin koko eilisen päivän ja osan tätäkin päivää petin pohjalla, mutta alan olla selvästi taas kunnossa ja aamulla lähdössä töihin taas. Saa nähdä, kuulenko huomenna muidenkin sairastuneen tai sitten olen vain yksittäistapaus. Facebookissa yksi tuttavani kertoi lapsensa olleen juuri oksennustaudissa, joten saattaa olla, että sitä on liikkeellä. Tuli kyllä pikkuisen varauksellinen olo kouluruokaan, vaikka varmaan syön sitä taas huomenna jHs.

On kuitenkin mukava olo taas ja olen iloinen siitä, että sairastin vain tämän viikonlopun, enkä ollut niin hirveän kipeä, etten olisi pystynyt nukkumaan. 
Yllättävää kyllä Sveitsissäkin ainakin yksi lapsista oli eilen mahataudissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetuloa lukemaan blogiani! Jätäthän viestin tai kommentin käynnistäsi minua ilahduttamaan! Luen mielelläni ajatuksiasi!

Valitettavasti anonyyminä ei tähän blogiin voi enää kommentoida eli nimettömät kommentit poistetaan. Laita siis kommenttiisi ainakin nimimerkki.

Kiitos kommentista! Palautetta on kiva saada.